keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Poromiehen tyttären poroton käristys


Meillä päin poronkäristys on laskettavissa sekä arkipöperöksi että juhlasapuskaksi. Käristys kuului lapsuuteeni yhtä olennaisesti kuin hillajänkillä lontsottaminen, heinäpellolla mariseminen sekä säälimättömän sääskipataljoonain uhriksi joutuminen. Liha ei nykyään jokapäiväiseen ruokavaliooni kuulu, mutta käristyksellä on väkisinkin sijansa pötsissäni sydämessäni. Kun nyhtökaura ilmestyi markkinoille, kuulin sen sopivan käristyksen valmistamiseen  - suureksi harmikseni nyhtökauran löytäminen on ollut yhtä helppoa kuin yksisarvisen olemassaolon todistaminen. Kun piipahdin talvilomani yhteydessä Kittilässä mutkan, oli paikallisessa putiikissa kyllä kauramössöä tarjolla, mutta Turussa nyhtispaketeille varatut hyllyt ovat ammottaneet karusti tyhjyyttään (koska Varpuslintu on ollut haukkana paikalla nappaamassa lootat itselleen).

Vain ja ainoastaan kerran olen onnistunut aiemmin nappaamaan ostoskoriini erikoisesti maustetun nyhtökaurapaketin, muttei se oikein uponnut omaan makuuni. Vaan löysinpä päivänä eräänä iäisyyden etsinnän jälkeen ihan maustamattoman version ja päätin antaa nyhtökauralle mahdollisuuden käristyksen muodossa. Ohjeen nappasin ihan vaan nyhtispaketin kyljestä ja kerrankin melkein noudatin reseptiä.


Lihaton nyhtiskäristys

250 g nyhtökauraa
suolaa
mustapippuria
mausteita oman maun mukaan
pari desiä vettä
(kasvisliemikuutio)

Lisukkeeksi

pottumuusia
uunijuureksia (länttäsin lautaselle lanttua ja keltajuurta kevään kunniaksi)


Käristys on parhaimmillaan pottumuusin ja juuresten kanssa tarjottuna, joten kokkailu on hyvä aloittaa muusin valmistuksesta. Sopiva määrä perunoita kuoritaan ja keitetään, soseutetaan ja pistetään tarjolle. Kokkaajaa miellyttävät juurekset nakataan uuniin kuorittuina, pilkottuina ja öljyttyinä ja annetaan kypsyä uunissa. 

Käristysosion valmistamisessa ei mene kuin hetki. Nyhtökauraklöntit paistetaan öljytyllä pannulla ja pannulle ripotellaan suola ynnä muutama mustapippuri. Vettä lorautetaan sen verran, etteivät kauranyhtöset kuivahda aivan korpuiksi (lisäsin itse aivan liian vähän vettä tyrkätessäni kauramöhköt pannulle, joten kuunnelkaa hönttiä ja lisätkää jo heti alkuun nestettä riittävästi). Nyhtökaura tuntuu hörppäisevän nesteen hanakasti itseensä, joten veden määrää voi tarvittaessa lisätä. Muutama minuutti pannnulla käryttelyä riittää. Ja niin ruoka on valmis ja syömärit saavat ravintoa sielulleen ja ruumiilleen. 

En edelleenkään koe nyhtistä mitenkään suureksi makuelämykseksi, vaan se on mielestäni jopa aika valjua kamaa. Tykkään enemmän esimerkiksi linsseistä - nyhtökauraa tulen varmasti ostamaan jatkossakin, mutten usko siitä muodostuvan ruokavalioni tukipilaria. Käristyksessä se oli toimi kieltämättä aivan hyvin, mutten silti valtavan hullaantuneeksi aio ruveta, mutta ravinnokseni kyllä nyhtiksen kelpuutan.

6 kommenttia:

  1. Tuo sun yläbannerin kuva on kyllä henkeäsalpaavan kaunis! Kyllä on auringonvalo ja lumihiutaleet juuri osunneet oikeille kohilleen.

    Mie kyllä rakastuin silloin yhden ja ainoan kerran kun olen päässyt nyhtökauraa maistamaan. Nam! Oisin voinu koko paketin syä siltä istumalta. Kokeilisin kyllä tätä reseptiä jos joskus vielä onnistuisin nyhtistä jostain löytämään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sattui kisura kerrankin oikeaan aikaan ja jopa oikeaan paikkaan samoille kulmille. :)

      Nyhtökaura on kyllä melkonen legenda - kovasti siitä puhutaan, muttei sitä kuitenkaan meinaa mistään päin maailmaa löytää. :D

      Oliko sulla jokin maustettu versio nyhtökaurasta vai söitkö ihan maustamatonta versiota? Mie olen vaan testaillut pelkästään maustamatonta, joka oli minun makuun aika pahvista, mutta tänään pannulle joutunut tomaattiversio oli yllättävän hyvää. Eli vissiin maustamattomaan tarttis tunkea toella paljon maustetta, jotta siihenkin saisi makua?

      Poista
  2. Nyhtökaurakäristys on niin hyvää! <3 Mutta en ymmärrä, miksei muut löydä nyhtistä vieläkään kaupoista, vaikka meillä sitä syödään jo oikeastaan ihan joka viikko. Olenko oikeasti syypää siihen, että se on aina loppu joka paikasta? >:D Tuntuu ihan siltä, että aina, kun olen kaupassa, nyhtistä on just lastattu hylly täyteen, mutta sitten, kun joku muu yrittää löytää sitä, on hylly jo tyhjentynyt. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet! Juuri sie olet napannut kaikki nyhtikset! :D Tai luulenpa, että aika monella on kiire napata varastoonsa nyhtökaurapaketit, joten ilta-aikaan kauppaan ehtivät joutuvat lähinnä nuolemaan näppejään. Tosin ehkä noin parin viime viikon ajan on nyhtistä ollut havaittavissa enemmän - jos kerran Kittilässäkin oli nyhtistä hyllyllä, jo se on kumma juttu, ettei Turunmaalla riitä kaikille nyhtistä. :D

      Nyhtis on kyllä edelleen mulle vähän mysteerituote, mutta kiirepäivinä se on kieltämättä aika näpsäkkä vaihtoehto juuresmössöille. :)

      Poista