sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Tammikuun tapahtumia


Minulla on ollut tapana koostaa viikona aikana kertyneet jutut yhdeksi postaukseksi ja makustella arkea sunnuntaisin. Tällä kertaa sunnuntaisen sepustuksen aiheena ei ole niinkään yksittäinen viikko, vaan vuoden ensimmäisen kuukauden tapahtumien kertaus.

Yleensä tammikuut menevät lähinnä Turun pimeyttä vastaan taistellen, mutta tänä vuonna on ollut ihan hyvä fiilis aloittaa uusi vuosi. Turussa on jopa lunta ollut havaittavissa - kuinka paljon energiaa ihminen voikaan saada ohkaisestakin lumikerroksesta! Huurrepeitteen saaneet puut tuovat pehmeyttä maisemaan, ja taivaalla hehkuvat hennot pastellisävyt hurmaavat kauneudellaan. Talvi voisi minun puolestani jatkua Turussa mieluusti huhtikuuhun asti, enkä lainkaan pistäisi pahakseni, vaikka lunta tupruttaisi huomattavasti lisää. On niin kaunista, kun maa hohtaa valkeana. Sitä paitsi lumi tuo pimeyteen kirkkautta ja valoa, jotka tekevät mielelle ihmeitä.


Tammikuu lähti mukavasti ryminällä liikkeelle, ja sama tahti jatkui kolmekymmentäyksi päivää.  Jottei totuus pääsisi unohtumaan, ahterini on toki ollut varsin monen tunnin ajan liimaantuneena työmaalle raahaamani tasapainotyynyn päällä. Töissä on ollut ihan älytön häslinki päällä, mutta muutenkin on ollut kalenterissa jos vaikka minkälaista ohjelmaa. On ollut kaveritärskyjä, kahvitteluhetkiä, rentoja kokkailuyrityksiä, lukutuokioita, jäätilanteen tutkimista Ruissalossa ja tulevan pohtimista. Olen luonnollisesti tunkenut mahdollisimman paljon urheilullisia aktiviteetteja kalenteriini ja nauttinut hyötyliikunnasta. On piisannut huikeita keskusteluja, villejä pohdintoja ja työasioiden huntsimista.

Olen hurahtanut oman kalenterin väkertämiseen ja alkanut rustata konkreettisia tavoitteita sekä viikkokohtaisesti että koko vuodelle. Olen ollut aina sitä mieltä, että unelmointi on erittäin tärkeää eikä siitä ole luopuminen, mutta välillä tuppaa unohtumaan, että unelmia kohti voisi pyrkiäkin muutenkin kuin unimaailmassa. Konkretisoitumatta jäävän unelmoinnin sijaan voi pienin askelin edetä kohti tavoitteitaan - olen huomannut, että niinkin pieni ja yksinkertainen juttu kuin unelmien rustaaminen kirjalliseen muotoon auttaa jäsentämään tulevaan kohdistuvia ajatuksia. 


Yksi tammikuun hauskimmista tapahtumista oli Biodellyn, turkulaisen luonnonkosmetiikkaan erikoistuneen putiikin, tiloissa järjestetty kiva luonnonkosmetiikkailta. Läksin illanviettoon Marin peesissä, ja hyvä niin - paikalla oli kiehtovia ihmisiä, ja tietenkin tarjolla oli rutkasti tietoa luonnonkosmetiikasta. Mikäpäs oli erilaisia tuotteita tutkiessa ja Marin jutuille hihitellessä - tyyppi muun muassa selvitti, kuinka oli luullut Asikaista mieheksi, ja Salamatkustajan kanssa puhuimme porukalla poroista. Oli mukava ilta!

Toinen sydänkuvat silmiini lisännyt tapahtuma oli Bloodred Hourglassin loistava keikka Gongissa. Olen häpeäkseni tiennyt koko bändin olemassaolosta vasta kuukauden päivät, mutta metallin ystäville tiedoksi, että reipasta ja iloista rytmimusiikkia soittava Bloodred Hourglass on oikein mukava tuttavuus. Kannattaa käydä bändin keikalla!

Jossain kohtaa viime vuonna repäisin ja innostuin liittymään vuosien jahkaamisen jälkeen Instagramiin. Aikansa otti juntilla päästä jyvälle koko konseptista, mutta sittemmin olen oivaltanut, kuinka hauska systeemi onkaan kyseessä. Jos siis mettä- ja poropainotteinen kuvapläjäys kiinnostaa, minut löytää nimellä @mmasrit kuvamaailman syövereistä. Varautukaa upeuteen!

Kuinka tammikuu on lähtenyt teillä käyntiin?

2 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat! Lumi on parasta. <3 Olen ollut varmaan tänä viikonloppuna reippaampi ja pirteämpi kuin koko tammikuussa yhteensä, joten olen optimistinen. :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Turussa oli eräänä sunnuntaina niin kaunis ja aurinkoinen pakkaspäivä, että piti sännätä kameran kanssa tutkimusretkelle. :)

    Otan mallia sinusta! :D Myönnän talvi-ihmisenä olevani sääolosuhteiden vaikutuksille altis, joten lumi ja vieläpä hyvällä lykyllä aurinko saavat energian virtaamaan koko kehossa. :)

    VastaaPoista